Bagaran – muinaisen Armenian unohdettu pääkaupunki Turkin rajalla
Turkin äärirajalla, siellä missä Karsin maakunta melkein koskettaa Armenian rajaa, kuivuneen Akhurjan-joen rannalla sijaitsevalla pellolla seisoo pieni kurdikylä Kilittaşı. Sen talojen ja puutarhojen alla lepää muinainen kaupunki. Bagaran – yksi Armenian historiallisista pääkaupungeista, perustettu 3. vuosisadalla eKr. – on nykyään lähes pyyhitty maan pinnalta. Kaupungin pääkirkko, Pyhän Teodorin kirkko, tuhoutui vuonna 1920. Siitä huolimatta paikka itsessään – suljettu raja-alue, jonka takana joen toisella puolella sijaitsee Armenia – houkuttelee matkailijoita ja historioitsijoita menetyksen symbolina. Bagaran ei tarjoa opastettuja kierroksia eikä valokuvakirjaan kelpaavia raunioita – vain ajan raskauden tunteen ja entisen pääkaupungin hiljaisuuden.
Bagaranin historia ja alkuperä
Armenialaisen historioitsijan Movses Khorenatsin mukaan Bagaranin perusti 3. vuosisadalla eKr. Orontidien dynastian kuningas Yervand IV (Orontes IV). Uusi kaupunki nousi nopeasti maan hengelliseksi keskukseksi ja syrjäytti Armavirin Orontidien pakanallisten kulttien pääpaikkana. Täällä Bagaranissa keskittyi temppeleitä ja pyhäkköjä, joihin tehtiin pyhiinvaelluksia koko Armeniasta.
Dynastian vaihduttua, ensimmäisen Artashatidien kuninkaan Artashates I:n aikana, tilanne muuttui. Perustettuaan vuonna 176 eKr. uuden pääkaupungin – Artashatin – kuningas määräsi siirtämään sinne kaikki pakanalliset monumentit ja kulttiobjektit Bagaranista. Näin uskonnollinen pääkaupunki menetti tärkeimmän sisällönsä, vaikka kaupunki itsessään jatkoi olemassaoloaan.
6. vuosisadalla Bagaran siirtyi yhdessä koko Arsharunikin kantonin kanssa arvostetun armenialaisen Kamsarakan-suvun omistukseen. Tänä aikana, vuosien 624 ja 631 välillä, tänne rakennettiin Pyhän Teodorin kirkko – yksi varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin tärkeimmistä muistomerkeistä. Kirjoitukset, jotka kiertelivät kirkon koko ulkoseinää pohjoispäästä länsi-apsidiin koko kehän ympäri, tunnustettiin erinomaiseksi esimerkiksi armenialaisesta epigrafiikasta.
800-luvulla kaupunki siirtyi Bagratidien hallintaan. Vuonna 885, armenialaisen valtion palauttamisen jälkeen, Bagaranista tuli uuden Armenian kuningaskunnan pääkaupunki Ashot I:n hallinnossa. Hänen seuraajansa Smbat I siirsi pääkaupungin vuonna 890 Shirakavaniin. Bagratidien hallinnon aikana Bagaran pysyi kuitenkin yhtenä kuningaskunnan kukoistavista keskuksista; monet Bagratidien hallitsijat, mukaan lukien Ashot I, haudattiin tänne.
Kaupungin taantuminen kesti vuosisatoja. Vuonna 1045 bysanttilaiset valloittivat sen, ja vuonna 1064 seldžukit antoivat sille murskaavan iskun. 1100-luvulla aluetta hallitsivat Shah-Armenit, vuonna 1211 Zakaridien ruhtinaat. Vuonna 1236 mongolit hävittivät kaupungin, ja vuonna 1394 Timur tuhosi lopullisesti sen, mitä Bagaranista oli jäljellä.
1900-luvun alussa muinaisen kaupungin paikalla oli pieni armenialainen kylä, jonka asukasluku oli hieman yli 300. Vuoden 1920 Turkin ja Armenian välisen sodan jälkeen Ahuryan-joen länsiranta siirtyi Turkille. Selviytyneet asukkaat muuttivat itärannalle ja perustivat uuden Bagaranin kylän – jo Neuvostoliiton Armenian alueelle, noin 8 km etelään historiallisesta paikasta.
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Rehellinen vastaus kysymykseen ”mitä nähdä Bagaranissa” kuulostaa nykyään vaatimattomalta: näkyviä nähtävyyksiä ei ole käytännössä jäljellä. Tärkein nähtävyys – Pyhän Teodorin kirkko – tuhottiin tarkoituksellisesti vuonna 1920. Armenialaisen historioitsijan Joseph Orbelin arvion mukaan se oli yksi varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin merkittävimmistä esimerkeistä.
Pyhän Teodorin kirkko
Kirkko rakennettiin vuosien 624 ja 631 välillä, ja se toimi Bagaranin tärkeimpänä uskonnollisena keskuksena yli tuhat vuotta. Rakennuksen erityispiirteenä olivat laajat kirjoitukset, jotka ympäröivät koko rakennuksen ulkoaluetta: ne alkoivat länsi-apsidin pohjoispäästä ja jatkuivat pohjois-, itä- ja eteläjulkisivulla. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvauksien mukaan kirkko oli suurelta osin ehjä vuoteen 1920 asti, mikä tekee sen tahallisesta tuhoamisesta erityisen vakavan menetyksen maailman kulttuuriperinnölle.
Bagratidien kuninkaiden hautajaiset
Historiallisten lähteiden mukaan Bagaraanissa oli haudattu useita Bagratiidien dynastian hallitsijoita, mukaan lukien Ashot I – uudelleen perustetun Armenian valtion ensimmäinen kuningas. Kuninkaallisten hautakammioiden tarkka sijainti ei ole tiedossa; ne ovat ilmeisesti kokeneet saman kohtalon kuin kirkko ja muut kaupungin rakennukset.
Raja ja nykyinen maisema
Nykyään muinaisen Bagaranin paikalla sijaitsee osittain kurdikylä Kilittaşı. Alue rajoittuu Armenian valtionrajaan Ahuryan-joen varrella – se on raja-alue, jonne on rajoitettu pääsy. Turkin puolelta näkyy raunioituneita muurausjälkiä; Armenian puolella, joen takana, sijaitsee nykyinen Bagaranin kylä. Maisema – avoimet aavikkokukkulat, hiljaisuus, kaukaiset vuoret – säilyttää paikan erityisen tunnelman, jossa historia on tahallaan pyyhitty pois.
Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja
- 5. vuosisadan armenialainen historioitsija Movses Khorenatsi kutsui Bagarania 3. vuosisadalla eKr. perustetuksi kaupungiksi – yhdeksi Armenian vanhimmista tunnetuista kaupungeista. Tämä tekee siitä monien Välimeren alueen antiikin kaupunkien ikätoverin.
- Pyhän Teodorin kirkko, joka valmistui noin vuonna 631, oli koristeltu kirjoituksilla, jotka ympäröivät koko rakennusta ulkopuolelta – armenialaisessa arkkitehtuurissa ainutlaatuinen epigrafisen koristelun järjestelmä. Historioitsija Joseph Orbelian piti sitä yhtenä varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin parhaista esimerkeistä.
- Vuonna 885 Bagaranista tuli Ashot I Bagratidin hallitseman, uudelleen perustetun Armenian kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupunki säilytti pääkaupunkistatuksensa vain muutaman vuoden, minkä jälkeen hovin siirrettiin Shirakavaniin ja myöhemmin Aniin.
- Vuoden 1920 turkkilais-armenialaisen sodan jälkeen Bagaranin selviytyneet asukkaat ylittivät Ahuryan-joen ja perustivat uuden, samannimisen kylän 8 km etelään – jo Neuvostoliiton alueelle. Näin ollen ”kaksi Bagarania” sijaitsevat rajan eri puolilla.
- 1900-luvun alussa Bagaranissa asui hieman yli 300 armenialaista. Nykyään sen raunioilla sijaitsee kurdikylä Kilittaşı – jälleen yksi sivu vuosisatojen mittaisessa kansojen ja kulttuurien vaihtelun historiassa tässä Itä-Anatolian kolkassa.
Miten sinne pääsee
Bagaranin rauniot sijaitsevat Karsin maakunnassa, rajavyöhykkeellä Ahuryan-joen varrella. Lähin suuri kaupunki on Kars (lentokenttä KSY, lennot Istanbulista ja Ankarasta). Karsista entisen Bagaranin alueelle on matkaa noin 50–60 km kaakkoon Aniin johtavaa tietä pitkin ja edelleen rajaa seuraten. Paikalle pääsee helpoimmin vuokra-autolla.
Tärkeää huomioida: alue rajoittuu Armenian valtionrajaan. Vierailu edellyttää etukäteen tarkistettavia pääsyvaatimuksia – useilla Karsin raja-alueilla tarvitaan erityislupa santarmilta tai maakunnan kuvernööriltä. On suositeltavaa tiedustella asiasta etukäteen Karsin matkatoimistoista tai suoraan kunnallisilta viranomaisilta. Venäjältä on helpointa lentää Istanbuliin ja sieltä sisäisellä lennolla Karsiin tai Erzurumiin.
Vinkkejä matkailijalle
Matka Bagaraniin on pyhiinvaellus menneisyyteen, ei perinteistä kiertoajelumatkailua. Tule matkalle perehtyneenä historiaan: lue Bagratidien Armenian valtakunnasta, armenialaisen perinnön kohtalosta Karsin maakunnassa sekä Pyhän Teodorin kirkosta. Muuten rajan lähellä sijaitsevan kylän avoin kenttä näyttää vain avoimelta kentältä.
Tarkistakaa ehdottomasti raja-alueen ajankohtaiset pääsyrajoitukset ennen matkaa: rajoitukset voivat muuttua. Suosittelemme yhdistämään vierailun Anin käyntiin – Armenian muinaiseen pääkaupunkiin, joka sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä pohjoiseen; siellä on säilynyt vaikuttavat keskiaikaisen kaupungin rauniot, joihin turistit pääsevät. Myös Kars ansaitsee oman päivänsä: linnoitus, Kumbetin moskeija (1100-luku), historiallinen 1800-luvun venäläiskortteli, paikallinen juusto ja hunaja.
Paras aika matkustaa on kevät (touko–kesäkuu) ja alkusyksy (syyskuu). Talvella tiet ovat lumen peitossa. Ota mukaan vettä, ruokaa ja lämpimiä vaatteita – aavikon ja vuorten rajalla sää on vaihteleva. Jotta ymmärtäisit, mikä merkitys Bagaranilla oli Armenian historiassa, suosittelemme lukemaan siitä keskiaikaista Armeniaa käsittelevistä kirjoista: tämä on paikka, jonka ymmärtää mielellä ennen kuin näkee silmillä.