Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa

Kars NähtävyydetBagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa

Bagaran – muinaisen Armenian unohdettu pääkaupunki Turkin rajalla

Turkin äärirajalla, siellä missä Karsin maakunta melkein koskettaa Armenian rajaa, kuivuneen Akhurjan-joen rannalla sijaitsevalla pellolla seisoo pieni kurdikylä Kilittaşı. Sen talojen ja puutarhojen alla lepää muinainen kaupunki. Bagaran – yksi Armenian historiallisista pääkaupungeista, perustettu 3. vuosisadalla eKr. – on nykyään lähes pyyhitty maan pinnalta. Kaupungin pääkirkko, Pyhän Teodorin kirkko, tuhoutui vuonna 1920. Siitä huolimatta paikka itsessään – suljettu raja-alue, jonka takana joen toisella puolella sijaitsee Armenia – houkuttelee matkailijoita ja historioitsijoita menetyksen symbolina. Bagaran ei tarjoa opastettuja kierroksia eikä valokuvakirjaan kelpaavia raunioita – vain ajan raskauden tunteen ja entisen pääkaupungin hiljaisuuden.

Bagaranin historia ja alkuperä

Armenialaisen historioitsijan Movses Khorenatsin mukaan Bagaranin perusti 3. vuosisadalla eKr. Orontidien dynastian kuningas Yervand IV (Orontes IV). Uusi kaupunki nousi nopeasti maan hengelliseksi keskukseksi ja syrjäytti Armavirin Orontidien pakanallisten kulttien pääpaikkana. Täällä Bagaranissa keskittyi temppeleitä ja pyhäkköjä, joihin tehtiin pyhiinvaelluksia koko Armeniasta.

Dynastian vaihduttua, ensimmäisen Artashatidien kuninkaan Artashates I:n aikana, tilanne muuttui. Perustettuaan vuonna 176 eKr. uuden pääkaupungin – Artashatin – kuningas määräsi siirtämään sinne kaikki pakanalliset monumentit ja kulttiobjektit Bagaranista. Näin uskonnollinen pääkaupunki menetti tärkeimmän sisällönsä, vaikka kaupunki itsessään jatkoi olemassaoloaan.

6. vuosisadalla Bagaran siirtyi yhdessä koko Arsharunikin kantonin kanssa arvostetun armenialaisen Kamsarakan-suvun omistukseen. Tänä aikana, vuosien 624 ja 631 välillä, tänne rakennettiin Pyhän Teodorin kirkko – yksi varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin tärkeimmistä muistomerkeistä. Kirjoitukset, jotka kiertelivät kirkon koko ulkoseinää pohjoispäästä länsi-apsidiin koko kehän ympäri, tunnustettiin erinomaiseksi esimerkiksi armenialaisesta epigrafiikasta.

800-luvulla kaupunki siirtyi Bagratidien hallintaan. Vuonna 885, armenialaisen valtion palauttamisen jälkeen, Bagaranista tuli uuden Armenian kuningaskunnan pääkaupunki Ashot I:n hallinnossa. Hänen seuraajansa Smbat I siirsi pääkaupungin vuonna 890 Shirakavaniin. Bagratidien hallinnon aikana Bagaran pysyi kuitenkin yhtenä kuningaskunnan kukoistavista keskuksista; monet Bagratidien hallitsijat, mukaan lukien Ashot I, haudattiin tänne.

Kaupungin taantuminen kesti vuosisatoja. Vuonna 1045 bysanttilaiset valloittivat sen, ja vuonna 1064 seldžukit antoivat sille murskaavan iskun. 1100-luvulla aluetta hallitsivat Shah-Armenit, vuonna 1211 Zakaridien ruhtinaat. Vuonna 1236 mongolit hävittivät kaupungin, ja vuonna 1394 Timur tuhosi lopullisesti sen, mitä Bagaranista oli jäljellä.

1900-luvun alussa muinaisen kaupungin paikalla oli pieni armenialainen kylä, jonka asukasluku oli hieman yli 300. Vuoden 1920 Turkin ja Armenian välisen sodan jälkeen Ahuryan-joen länsiranta siirtyi Turkille. Selviytyneet asukkaat muuttivat itärannalle ja perustivat uuden Bagaranin kylän – jo Neuvostoliiton Armenian alueelle, noin 8 km etelään historiallisesta paikasta.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Rehellinen vastaus kysymykseen ”mitä nähdä Bagaranissa” kuulostaa nykyään vaatimattomalta: näkyviä nähtävyyksiä ei ole käytännössä jäljellä. Tärkein nähtävyys – Pyhän Teodorin kirkko – tuhottiin tarkoituksellisesti vuonna 1920. Armenialaisen historioitsijan Joseph Orbelin arvion mukaan se oli yksi varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin merkittävimmistä esimerkeistä.

Pyhän Teodorin kirkko

Kirkko rakennettiin vuosien 624 ja 631 välillä, ja se toimi Bagaranin tärkeimpänä uskonnollisena keskuksena yli tuhat vuotta. Rakennuksen erityispiirteenä olivat laajat kirjoitukset, jotka ympäröivät koko rakennuksen ulkoaluetta: ne alkoivat länsi-apsidin pohjoispäästä ja jatkuivat pohjois-, itä- ja eteläjulkisivulla. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvauksien mukaan kirkko oli suurelta osin ehjä vuoteen 1920 asti, mikä tekee sen tahallisesta tuhoamisesta erityisen vakavan menetyksen maailman kulttuuriperinnölle.

Bagratidien kuninkaiden hautajaiset

Historiallisten lähteiden mukaan Bagaraanissa oli haudattu useita Bagratiidien dynastian hallitsijoita, mukaan lukien Ashot I – uudelleen perustetun Armenian valtion ensimmäinen kuningas. Kuninkaallisten hautakammioiden tarkka sijainti ei ole tiedossa; ne ovat ilmeisesti kokeneet saman kohtalon kuin kirkko ja muut kaupungin rakennukset.

Raja ja nykyinen maisema

Nykyään muinaisen Bagaranin paikalla sijaitsee osittain kurdikylä Kilittaşı. Alue rajoittuu Armenian valtionrajaan Ahuryan-joen varrella – se on raja-alue, jonne on rajoitettu pääsy. Turkin puolelta näkyy raunioituneita muurausjälkiä; Armenian puolella, joen takana, sijaitsee nykyinen Bagaranin kylä. Maisema – avoimet aavikkokukkulat, hiljaisuus, kaukaiset vuoret – säilyttää paikan erityisen tunnelman, jossa historia on tahallaan pyyhitty pois.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

  • 5. vuosisadan armenialainen historioitsija Movses Khorenatsi kutsui Bagarania 3. vuosisadalla eKr. perustetuksi kaupungiksi – yhdeksi Armenian vanhimmista tunnetuista kaupungeista. Tämä tekee siitä monien Välimeren alueen antiikin kaupunkien ikätoverin.
  • Pyhän Teodorin kirkko, joka valmistui noin vuonna 631, oli koristeltu kirjoituksilla, jotka ympäröivät koko rakennusta ulkopuolelta – armenialaisessa arkkitehtuurissa ainutlaatuinen epigrafisen koristelun järjestelmä. Historioitsija Joseph Orbelian piti sitä yhtenä varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin parhaista esimerkeistä.
  • Vuonna 885 Bagaranista tuli Ashot I Bagratidin hallitseman, uudelleen perustetun Armenian kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupunki säilytti pääkaupunkistatuksensa vain muutaman vuoden, minkä jälkeen hovin siirrettiin Shirakavaniin ja myöhemmin Aniin.
  • Vuoden 1920 turkkilais-armenialaisen sodan jälkeen Bagaranin selviytyneet asukkaat ylittivät Ahuryan-joen ja perustivat uuden, samannimisen kylän 8 km etelään – jo Neuvostoliiton alueelle. Näin ollen ”kaksi Bagarania” sijaitsevat rajan eri puolilla.
  • 1900-luvun alussa Bagaranissa asui hieman yli 300 armenialaista. Nykyään sen raunioilla sijaitsee kurdikylä Kilittaşı – jälleen yksi sivu vuosisatojen mittaisessa kansojen ja kulttuurien vaihtelun historiassa tässä Itä-Anatolian kolkassa.

Miten sinne pääsee

Bagaranin rauniot sijaitsevat Karsin maakunnassa, rajavyöhykkeellä Ahuryan-joen varrella. Lähin suuri kaupunki on Kars (lentokenttä KSY, lennot Istanbulista ja Ankarasta). Karsista entisen Bagaranin alueelle on matkaa noin 50–60 km kaakkoon Aniin johtavaa tietä pitkin ja edelleen rajaa seuraten. Paikalle pääsee helpoimmin vuokra-autolla.

Tärkeää huomioida: alue rajoittuu Armenian valtionrajaan. Vierailu edellyttää etukäteen tarkistettavia pääsyvaatimuksia – useilla Karsin raja-alueilla tarvitaan erityislupa santarmilta tai maakunnan kuvernööriltä. On suositeltavaa tiedustella asiasta etukäteen Karsin matkatoimistoista tai suoraan kunnallisilta viranomaisilta. Venäjältä on helpointa lentää Istanbuliin ja sieltä sisäisellä lennolla Karsiin tai Erzurumiin.

Vinkkejä matkailijalle

Matka Bagaraniin on pyhiinvaellus menneisyyteen, ei perinteistä kiertoajelumatkailua. Tule matkalle perehtyneenä historiaan: lue Bagratidien Armenian valtakunnasta, armenialaisen perinnön kohtalosta Karsin maakunnassa sekä Pyhän Teodorin kirkosta. Muuten rajan lähellä sijaitsevan kylän avoin kenttä näyttää vain avoimelta kentältä.

Tarkistakaa ehdottomasti raja-alueen ajankohtaiset pääsyrajoitukset ennen matkaa: rajoitukset voivat muuttua. Suosittelemme yhdistämään vierailun Anin käyntiin – Armenian muinaiseen pääkaupunkiin, joka sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä pohjoiseen; siellä on säilynyt vaikuttavat keskiaikaisen kaupungin rauniot, joihin turistit pääsevät. Myös Kars ansaitsee oman päivänsä: linnoitus, Kumbetin moskeija (1100-luku), historiallinen 1800-luvun venäläiskortteli, paikallinen juusto ja hunaja.

Paras aika matkustaa on kevät (touko–kesäkuu) ja alkusyksy (syyskuu). Talvella tiet ovat lumen peitossa. Ota mukaan vettä, ruokaa ja lämpimiä vaatteita – aavikon ja vuorten rajalla sää on vaihteleva. Jotta ymmärtäisit, mikä merkitys Bagaranilla oli Armenian historiassa, suosittelemme lukemaan siitä keskiaikaista Armeniaa käsittelevistä kirjoista: tämä on paikka, jonka ymmärtää mielellä ennen kuin näkee silmillä.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48

Myös aiheesta

Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Eilen 17:48
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Eilen 17:48
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Eilen 17:48
Sininen moskeija (Sultan Ahmet) – Istanbulin ja UNESCOn mestariteos
Sininen moskeija (Sultan Ahmet) – Istanbulin ja UNESCOn mestariteos
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
Bagaran on yksi Armenian vanhimmista kaupungeista, jonka Orontidien dynastian kuningas Jervand IV perusti 3. vuosisadalla eKr. Eri aikakausina se toimi pakanallisten kulttien hengellisenä keskuksena, ja vuonna 885 siitä tuli Ashot I Bagratidin hallitseman uudelleen perustetun Armenian kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupungissa sijaitsi temppeleitä, kuninkaallisia hautakammioita ja yksi varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin merkittävimmistä muistomerkeistä – Pyhän Teodorin kirkko. Nykyään kaupunki on käytännössä tuhoutunut, mikä tekee siitä kadonneen kulttuuriperinnön symbolin.
Näkyviä arkkitehtonisia nähtävyyksiä ei ole käytännössä jäljellä. Pyhän Teodorin kirkko – kaupungin tärkein muistomerkki – tuhottiin tarkoituksellisesti vuonna 1920. Muinaisen kaupungin paikalla sijaitsee nykyään kurdikylä Kilittaşı. Turkin puolelta voi havaita yksittäisiä palasia vanhasta muurauksesta, mutta Bagarania ei kannata pitää klassisena raunioalueena – se on pikemminkin historiallinen maisema kuin arkeologinen kohde.
Kirkko rakennettiin vuosien 624 ja 631 välillä, ja se toimi Bagaranin tärkeimpänä uskonnollisena keskuksena yli tuhat vuotta. Sen erottuva piirre oli ainutlaatuinen epigrafinen koristelu: kirjoitukset kiertivät rakennuksen koko ulkoseinää pohjoispäästä länsi-apsidiin asti koko kehän ympäri. Armenialainen historioitsija Joseph Orbelian piti sitä yhtenä varhaiskeskiaikaisen armenialaisen arkkitehtuurin parhaista esimerkeistä. Vuoteen 1920 asti kirkko oli suurelta osin ehjä, mikä tekee sen tahallisesta tuhoamisesta erityisen suuren menetyksen.
Bagaranin perusti Orontidien dynastian Jervand IV. Artasheesidien ensimmäisen kuninkaan Artashees I:n aikana pakanalliset pyhäkkökohteet siirrettiin Bagaranista uuteen pääkaupunkiin Artashatiin. 600-luvulla kaupunki siirtyi Kamsarakan-suvulle, 800-luvulla Bagratidien hallintaan. Vuonna 885 täällä hallitsi Ashot I, uudelleen perustetun Armenian kuningaskunnan ensimmäinen kuningas. Useat Bagratidien hallitsijat, mukaan lukien Ashot I, haudattiin Bagaraniin.
Vuoden 1920 Turkin ja Armenian välisen sodan jälkeen Ahurjan-joen länsiranta siirtyi Turkin hallintaan. Armenialaisen Bagaranin selviytyneet asukkaat ylittivät joen ja perustivat uuden kylän samalla nimellä – jo Neuvostoliiton alueelle, noin 8 km etelään historiallisesta paikasta. Näin ollen on olemassa kaksi Bagarania: historiallinen – Turkin puolella, jota nykyään hallitsee Kilittaşin kylä, ja nykyaikainen – Armenian puolella.
Alue rajoittuu Armenian valtionrajaan Ahuryan-joen varrella ja on raja-alue, jonne pääsy on rajoitettu. Joillakin Karsin maakunnan alueilla tarvitaan erityislupa santarmilaitokselta tai maakunnan kuvernööriltä. Pääsyrajoitukset voivat muuttua, joten ennen matkaa on syytä tarkistaa voimassa olevat säännöt Karsin matkatoimistoista tai suoraan kunnallisilta viranomaisilta.
Ei, Bagaran ei kuulu Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon. Toisin kuin naapurikaupunki Ani, joka lisättiin luetteloon vuonna 2016, Bagaranilla ei ole virallista suojelustatusta. Itse asiassa paikkaa ei ole juurikaan tutkittu arkeologisesti, ja suurin osa siitä on piilossa nykyaikaisten rakennusten alla.
Ani – Armenian muinainen keskiaikainen pääkaupunki, joka sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Bagaranista pohjoiseen – tarjoaa vaikuttavat, hyvin säilyneet rauniot, matkailijoille suunnatun infrastruktuurin sekä virallisen UNESCO-statuksen. Bagaran puolestaan tarjoaa vain maisemia ja historiallista tunnelmaa: näkyviä monumentteja ei täällä juuri ole. Kahden paikan yhdistäminen on loogista ja suositeltavaa: Ani tarjoaa visuaalisen ja arkkitehtonisen kokemuksen, Bagaran syvällisen sukelluksen historiaan puuttumisen, hiljaisuuden ja rajaseutukontekstin kautta.
Paikka on suunnattu matkailijoille, joilla on syvällinen kiinnostus historiaan: armenialaisen perinnön tutkijoille, ”pimeän matkailun” ja kadonneiden sivilisaatioiden ystäville, valokuvaajille, jotka etsivät melankolista rajaseutumaisemaa, sekä niille, jotka arvostavat paikan merkityssyvyyttä näyttävyyden sijaan. Niille, jotka odottavat klassisia raunioita tai retkeilyinfrastruktuuria, Bagaran todennäköisesti tuottaa pettymyksen.
Paras aika matkustaa on kevät (touko–kesäkuu) ja alkusyksy (syyskuu). Näinä aikoina aavikkomaasto on kauneimmillaan, tiet ovat ajokelpoisia ja sää on miellyttävä. Talvella Karsin maakunta on lumen peitossa, ja tiet voivat olla ajokelvottomia. Kesällä voi olla erittäin kuuma. Sää vuoristojalustalla on vaihteleva kaikkina vuodenaikoina, joten kannattaa ottaa mukaan lämpimiä vaatteita.
Lähin merkittävä historiallinen kohde on Ani, keskiaikaisen armenialaisen pääkaupungin rauniot, jotka sijaitsevat muutaman kymmenen kilometrin päässä pohjoiseen. Karsin kaupunki ansaitsee oman vierailupäivänsä: siellä sijaitsevat keskiaikainen linnoitus, 1100-luvulta peräisin oleva Kumbet-moskeija sekä 1800-luvulta peräisin oleva historiallinen venäläiskortteli. Kars tunnetaan myös paikallisesta juustostaan ja hunajastaan. Kaikki tämä yhdessä tarjoaa monipuolisen reitin Itä-Anatoliassa ilman tarvetta matkustaa erityisesti yhden kohteen vuoksi.
Paikalla ei ole minkäänlaista matkailuinfrastruktuuria: ei opastetauluja, näköalapaikkoja, kahviloita eikä järjestettyjä opastettuja kierroksia. Paikka sijaitsee rajavyöhykkeellä kurdikylän Kilittaşin lähellä. Matkailijan on huolehdittava itse ruoasta, vedestä ja kuljetuksesta. Paikalla liikkuminen vaatii etukäteisvalmistautumista – karttoja, historiallista materiaalia ja mieluiten perustason turkkin kielen taitoa tai paikallisen oppaan apua.
Käyttöopas — Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Bagaran on paikka, jonka ymmärtää mielellä ennen kuin näkee silmillä. Lue Armenian Bagratidien valtakunnasta, armenialaisen perinnön kohtalosta Karsin maakunnassa ja Pyhän Teodorin kirkosta. Ilman tätä taustaa rajakylän vieressä oleva avoin pelto pysyy vain avoimena pellona. Hyvä valmistautuminen tekee matkasta mielekkään.
Lähin suuri kaupunki on Kars, jossa sijaitsee KSY-lentokenttä. Istanbulista ja Ankarasta on suoria kotimaanlentoja. Venäjältä on helpointa lentää ensin Istanbuliin ja sieltä kotimaanlennolla Karsiin tai Erzurumiin. Karsiin kannattaa varata oma päivä: linnoitus, Kumbet-moskeija, historiallinen kaupunginosa ja paikallinen ruokakulttuuri.
Bagarinin alue rajoittuu Armenian valtionrajaan ja kuuluu rajoitetun pääsyn alueeseen. Tarkista ennen matkaa voimassa olevat säännöt: joillakin Karsin maakunnan alueilla vaaditaan erityislupa santarmilta tai kuvernööriltä. Kysy lisätietoja Karsin matkatoimistoista tai suoraan kunnallisilta viranomaisilta. Rajoitukset voivat muuttua.
Bagaraniin pääsee helpoimmin vuokra-autolla. Karsista entisen Bagaranin alueelle on matkaa noin 50–60 km kaakkoon: ensin Aniin johtavaa tietä pitkin ja sitten rajaa seuraten. Julkista liikennettä tähän suuntaan ei käytännössä ole. On suositeltavaa yhdistää reitti Aniin tehtävään vierailuun – se säästää aikaa ja tarjoaa kattavan historiallisen kontekstin.
Paikalla ei ole kauppoja, kahviloita eikä matkailupalveluita. Ota mukaasi riittävästi vettä, ruokaa, lämpimiä vaatteita ja sadetakki – sää Itä-Anatolian esivuoristossa on vaihteleva jopa keväällä ja syksyllä. Ladattu puhelin, jossa on offline-kartat, tulostettu lupa (jos sitä vaaditaan) ja reitin perustiedot ovat välttämättömiä.
Nykyisen Bagaranin paikalla sijaitsee Kilittaşin kylä. Paikkaa tulee tarkastella varovaisesti ja kunnioittavasti: olette valtion rajan tuntumassa. Turkin puolelta voi havaita hajanaisia muurausjäänteitä. Ahuryan-joen takana näkyy armenialainen puoli, jossa sijaitsee nykyinen Bagaranin kylä. Tärkeintä tässä paikassa on sen tunnelma ja tunne historiallisen menetyksen laajuudesta, ei niinkään konkreettiset rauniot.
Bagaranin jälkeen on loogista poiketa Aniin – muutaman kymmenen kilometrin päässä pohjoiseen sijaitsevat vaikuttavat keskiaikaisen kaupungin rauniot, joissa on matkailijoille suunnattuja palveluja. Ani on Unescon maailmanperintöluettelossa ja tarjoaa visuaalisen kokemuksen, jota Bagaranissa ei ole. Yhdessä nämä kaksi paikkaa muodostavat syvällisen reitin Karsin maakunnan armenialaisen historiallisen perinnön parissa.